Olen ylpeä itsestäni. Minulla on nyt taas pitkään ollut masennuskausia sillä tavalla, etten ole jaksanut tehdä mitään. En ole saanut aikaiseksi. Ei ole vain kiinnostanut. Edes hieman.
Ja nyt huomasin tämän olon osittain johtuneen eräästä minulle määrätystä lääkkeestä. Lääke on määrätty mielialan vaihteluihin ja sillä on unettava vaikutus. En syönyt sitä hetkeen, koska minulla ei sitä ole ollut ja nyt viime yönä otin yhden tabletin niinkuin minulle on määrätty. (Muiden peruslääkkeideni rinnalla siis) Ja joo, unta riittikin sitten 14tuntia. Heräsin kahdelta päivällä! Lisäksi huomasin oloni olevan aivan väsynyt, verrattuna siihen millaista se on ollut kun en ole syönyt tuota tiettyä lääkettä. Elikä päätin nyt lopettaa tuon lääkkeen syönnin, minulle se ei selvästtikkään sovi.
Ja tämän päätöksen tehtyäni, sain jopa potkittua itseäni niin paljon liikkeelle, että liityin kalorilaskuri.fi.hin. Pääsen sivulleni tosin sisään vasta ensi tiistaina, koska he tarkistavat vain viikon välein ketä on maksanut ja mitä. Sitä odotellessa. Sivustolla on siis ruokapäiväkirjaa sekä kalorilaskuria ym. Muuhun en vielä "ehtinyt" perehtymään. <- Tuonkin termin "ehtiä" käyttäminen pitäisi muuten lopettaa kokonaan näinä minun tekosyinäni.
Lisäksi olen tässä viikon verran kironnut mielessäni kun olen poikaystäväni kotona ollut, että kun on niin kylmä. En ole saanut asialle tehtyä mitään, koska olen vain selitellyt, että kohta kohta. Sitten se jää ja taas niiskutan. Tänään potkin kuitenkin itseäni perseelle ja sytytin takkaan valkean ja poltin jopa kaksi pesällistä.
Huomenna lähden kotiin joten katsoo miten tämä itseni perseelle potkiminen sujuisi sielä. No, rakastan kotikaupunkiani joten jos sitä jaksaisi sieläkin oikeasti jopa alkaa liikkua niin jos löytäisi sen rakkauden siihen liikkumiseenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti