Tämän vuoden piti alkaa ja jatkua hyvin.
Eipä kumpikaan tapahtunut. Vuoden vaihteessa kävelin järveen ja yritin hukuttautua. Alkoi ahdistaa. Vähän liikaa. Kaverit repi jäisestä järvestä mut pois ja raahas saunaan lämpimään ja huus et mikä helvetti mua vaivaa. En tiennyt mitä vastata.
Nyt yritin selvittää entisen poikaystäväni kanssa välejäni ja olen valmis vetämään ranteet auki. Vedet valuu silmistä ja tuntuu, että en vain pysty. Ex soittaa KOKO ajan. Nytkin soittanut viimeisen puolen tunnin aikana 14kertaa. Ollaan käymässä poikaystävän kummilapsen luona ja mun piti kummilapselle lukea iltasatu ku se kävi nukkuu. Lopputulos: minä itkemässä hysteerisenä ja poikaystävä repi mut järkyttyneenä pois.
Nyt ex laittoi yksinkertaisen viestin "tulisit luokseni, on ikävä." Mitä helvettiä minä tuollaiseen voin vastata?
En voi sanoa avopuolisolleni, että oloni johtuu exästä. En vain voi. Varsinkin koska minun ja exän välillä tuntuu näin 7.nkin vuoden jälkeen olevan asioita todella pahasti selvittämättä. Miten voisin kertoa tälläistä poikaystävälleni?
Samaan aikaan tappelen serkkuni kanssa, siitä kuka olen nykyään. Siitä miten joudun pyytämään aina anteeksi, kun hänelle kirjoitan jotain. On se sitten yksinkertaisuuksissaan vaikka "hyvää syntymäpäivää".
Pääni sekoaa. Oikeasti. En tiedä mitä tehdä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti