torstai 14. tammikuuta 2010

Miaa

Alkoi eilen kasaantumaan kaikki päälle taas. Ystävä petti. Vaihteeksi. Tilanteessa, kun olisin häntä tarvinnut. Avopuoliso käymässä sukulaisillaan pari päivää, joten senkin puolesta tunsin oloni hylätyksi. Yritin hänellekkin puhelimessa kertoa miksi ahdistaa, mutta eihän siitä mitään tullut.

Ja loppujen lopuksi päädyin ahmimaan ja oksentamaan aamu neljään asti.
Sitten raahauduin sänkyyn ja sain peräti nukuttua johonkin puoli yhteentoista.

Herättyäni menin olohuoneeseen ja näin ne kaikki ruokapakkaukset ympäri huonetta, joita olin yöllä ahminut ja alkoi taas ahdistaa ja kaikki lähti alusta. Nyt olen muutaman tunnin vuoron perään ahminut, oksentanut ja maannut vessan lattialla yrittäen saada sydämeni rauhoittumaan ylikierroksista.

Nyt kun viimeisen kerran pesin hampaani, jotta saan oksennuksen maun pois suusta, lavuaarin tuli pelkkää verta. En tiedä mistä asti veri tuli mutta kuitenkin.

Nyt olen tästä ruumiini rääkkäämisestä fyysisesti niin väsynyt, että ajattelin yrittää nukkua pari tuntia.
Hävettää, kun en pysty hallitsemaan itseäni. Minulla on monia pro anaksi itseään kutsuvia ystäviä, jotka ovat niin upeita ja kauniita. Jotka oikeasti tekevät sen eteen mitä haluavat töitä, eli laihuuden.
Ja sitten paikalle vyöryn minä. Tällä hetkellä painoa 82.5kg.
En tiedä mitä pitäisi tehdä. Paino ei tunnu lähtevän. Pyörin nykyään vain 80-84kg välillä edes takaisin.. Uudestaan ja uudestaan. Ja kun paino ei laske alan taas ahdistumaan ja syömään.
Mua närästääkin nykyään jatkuvasti. Lääkärin mukaan syy on siinä, et oksentelen jatkuvasti eli ruokatorvi jotenki tulehtunut. Mut jos se tosta johtuu niin on se kumma kun närästys yleensä helpottuu, kun on käynyt oksentamassa. Mutta kai se on niin et, sillä se lähtee millä on tullutkin vai?


Hopealusikka muuten, vastaan sul heti kun pääsen täältä omista syövereitäni sen verran ylöspäin. Toivottavasti sulla on kuitenkin asiat edes vähän paremmin<3

1 kommentti:

hopealusikka kirjoitti...

Mä en tiedä mitä sanoa, tuntuu pahalta.

Sä olet kertakaikkisesti vain liian hyvä ihminen kokemaan tätä kaikkea paskaa. Tämä ei ole oikein. Elämä ei ole reilua.

Äääh, kumpa vain voisin auttaa sua jotenkin. Lupaathan, että jos vain voin tehdä jotain, ilmoitat siitä? Joohan?

Haleja ja tsemppirutistus <3