keskiviikko 16. syyskuuta 2009
Ahdistus
Eilinen sujui hyvin. Siivosin koko päivän ja pesin 4 koneellista pyykkiä. Söin n.300g pinaattikeittoa. Sitten sain idean lähteä lenkille ja ottaa lompakon mukaan!!
Menin sitten kauppaan ja ostin 1,2kg juustoa josta mätin heti kotiin tultuani, 400g raasteena suuhuni. Lisäksi ostin 10siideriä! Onneksi edes light siidereitä, mutta silti! Eilen join 3 ja kävin oksentamassa, tänään olen juonut nyt 2 ja puoli mutta en vielä ole käynyt oksentamassa. En ymmärrä mikä minua vaivaa. En edes halunnut alkoholia tai ruokaa ja silti tein noin! Tuntuu aivan käsittämättömälle! Tuntuu kuin kropassani olisi kaksi eri ihmistä. Se laiha tyttö jolle riittää moneksi päiväksi se yksi keittolautanen. Ja sitten on tämä läski lehmä joka himoitsee kaikkea ällöttävää; kaikkea rasvaista, suklaata, sipsejä, pähkinöitä, juustoa, alkoholia. Ja pelkään, että tämä läski puoli minusta on voittamassa. Enkä pidä siitä yhtään.
Muuten, teitä kävijöitä sivuillani kun riittää, olisi kiva jos viitsisitte jotain kommenttia myös jättää. Muuten tuntuu siltä, että olisi sama kuin kirjoittaisin tätä päiväkirjaa yksin kotona paperille.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
5 kommenttia:
Moi! Siis mä en pysty oksentamaan, jos oon juonut alkoholia, jotenkin oksennusrefleksi ei toimi kunnolla silloin. Se on ärsyttävää, mutta onneksi tiedostan sen jo. Mut hienoa (tai siis..) että sulla toimii. :)
hei!
Aika hassua jotenkin, ettet pysty alkoholia juoneena oksentamaan. Tai siis tieks ku yleensä porukka just alkoholin vaikutuksen alaisena oksentaa, niin sitä meinasin.
Ja en oikeen itsekkään osaa ajatella, et onko se oikeesti hyvä vai huono asia et pystyn oksentamaan melkein koska vain. Kai se riippuu vähän omasta suhtautumisesta et onko se hyvä vai huono asia.
Kuulostat ihan samalta (siis käytöksesi) kuin itsellänikin pahimpina bulimia-aikoinani... Siis nuo ihan hullut syömiskohtaukset, että voi ahtaa vaikka paketin kaurahiutaleita kuiviltaan ja sitten yrittää yökkiä niitä pihalle. Huh huh. Jokin puutoshan se ajaa niin tekemään.
Totta. Sekasinhan tässä tunnutaan kaikki olevan. Toisaalta en edes halua parantua. Haluan vain olla laiha. Oletko vielä mia vai oletko mielestäsi parantunut suurimmaksi osaksi jo? En usko itse parantuvani koskaan kokonaan.
Ei kai tästä pysty kokonaan parantumaan koskaan... Itse en pysty syömään mm. jäätelöä ilman että oksentaminen on mielessä. Tai toteutettuna... olen kuitenkin jo 28v...
Lähetä kommentti